KIIV – Pommit putoavat ja sireenit pauhaavat, mutta Kiovassa kellarissa esityksen harjoitukset – joka kertoo toisen maailmansodan aikana hellittämättömästi hyökänneestä saksalaisesta kaupungista – jatkuvat.
ProEnglish-teatterin seuraava esitys Sireenien kirjasta on 21. helmikuuta, kolme päivää ennen Venäjän hyökkäyksen ensimmäistä vuosipäivää.
Se on viimeisin osa teatterin perustajan ja taiteellisen johtajan Alex Borovenskiyn luovasta tehtävästä auttaa parantamaan konfliktin arvet ja kertoa maailmalle, että Ukrainassa on muutakin kuin selviytymistä.
'Jos puhumme sodasta taiteen keinoin, tämä haava voi parantua paljon nopeammin. Emme arpeudu. Meillä ei ole tätä traumaa sukupolvien ajan', hän sanoi Reutersille.
Teatteri antoi ihmisten kokea trauman 'ei-traumaattisella tavalla', lisäsi Borovenskiy, jonka seurue esiintyy englanniksi.
'Voit puhua siitä ja tuntea olosi helpommaksi. On erittäin terapeuttista puhua taiteen muodossa sotilaallisista asioista.'
Teatteri sijaitsee kellarissa nelikerroksisen rakennuksen alla.
Toisen maailmansodan pommisuoja, nyt se on 'taidesuoja', Borovenskiy sanoo.
LUKEA: Ukrainan sota: merkittäviä tapahtumia Venäjän hyökkäyksen jälkeen
Ukrainan sodan alkuaikoina siellä asui 40 ihmistä ja seitsemän kissaa pysyäkseen turvassa, ja näyttelijät harjoittelivat heidän keskuudessaan Sireenien kirjaa varten.
'Et tarvitse ääniraitaa. Avaat vain ikkunan ja kuulet sireenit ja tämä on sinun musiikkiasi, Borovenskiy sanoi.
Michelle Madrigal ja Chris Ross
Hän kutsuu näytelmää ProEnglish-teatterin tavaramerkkituotannoksi ja vie sen Mykolaiviin, lähellä etulinjaa Kiovassa 21. helmikuuta pidetyn esityksen jälkeen.
'Niin paljon kauniita asioita'
Borovenskiy perusti teatterin vuonna 2014 ja hänen tavoitteenaan oli aina, että sen esitykset olisivat vain englanniksi.
Vaikka ukrainan kielellä on halu teatteriin kansallisen identiteetin ilmaisuna, hän sanoi, että englanti voi välittää maailmalle viestin, että Ukraina ei ole vain taistelua.
'Olemme kaunis maa ja kun voitamme tämän sodan, luomme niin monia kauniita asioita', hän sanoi.
Joulukuussa teatteri isännöi ensimmäistä kansainvälistä esitystään konfliktin alkamisen jälkeen.
Näyttelijä Kristin Milward esitti ukrainalaisen näytelmäkirjailija Neda Nezhdanan englanninkielisen version 'Pussycat in Memory of Darkness', joka perustuu tosielämän tarinaan Donbasista kotoisesta naisesta.
RADA-koulutettu Milward, joka on puoliksi englantilainen ja puoliksi norjalainen, esitti näytelmän ensimmäisen kerran viime elokuussa Lontoon Finborough-teatterissa, jossa hän esittää sen uudelleen tänä keväänä viikon mittaisen näytelmän jälkeen Atlantassa, Georgiassa.
LUKEA: EU:n kiertueella Ukrainassa sodan vuosipäivän lähestyessä
Hän sanoi, että hänen kokemuksensa näytelmästä erottuu siitä, missä määrin koko yleisö on liikuttunut, kun jokainen, olipa ukrainalainen tai ei, ymmärtää kärsimyksen syvyyden.
'Ne (ei-ukrainalaiset) ihmiset, joiden joukossa he istuvat, tuntevat tuskansa', hän sanoi.
Borovenskiy sanoi, että Milwardin vierailu oli 'esimerkki kansainvälisestä teatterituesta ja solidaarisuudesta', jonka hän toivoo vahvistavan Ukrainan ensimmäisen reunateatterifestivaalin myötä.
Elokuun lopulle ja syyskuulle suunniteltu tapahtuma on Ukrainan itsenäisyyspäivä 24. elokuuta.
LIITTYVÄT TARINAT
Ukrainan nuoret sirkustaiteilijat ihastuttaa Budapestin pommisuojissa harjoitettuaan kotona
Banksy esittelee uutta seinämaalausta sodan runtelemassa Ukrainan kaupungissa
'Kulttuuririntama': Ukrainan teatteri menee maan alle